Liikuntaa, energiaa ja elämää diabeteksen kanssa – urheilijan kokemuksia Jollos-vauhtikarkeista

1-tyypin diabeteksen kanssa eläminen ei tarkoita luopumista aktiivisesta elämästä – päinvastoin. Tässä haastattelussa tutustumme Olli Hietajärveen, Noshtin entiseen työntekijään, 1-tyypin diabeetikkoon ja erittäin aktiiviseen liikkujaan. Olli avaa, miten kestävyysliikunta, verensokerin hallinta ja energiansaanti nivoutuvat yhteen arjessa ja urheilussa. Samalla kuulemme, miten Noshtin Jollos-vauhtikarkit ovat löytäneet paikkansa vaativissa olosuhteissa.

Liikunta osana arkea

Pääasiassa harrastan kestävyysliikuntaa. Varsinaista päälajia ei ole, mutta viime aikoina suurin osa ajasta on kulunut juoksun, pyöräilyn ja uinnin parissa. Talvisin ladut ja rinteet kutsuvat, ja innostun helposti uusista lajeista – vaihtelu pitää tekemisen mielekkäänä. Pyöräretkiä ja vaelluksia tulee tehtyä aina, kun aikaa löytyy.

1-tyypin diabetes tuli osaksi elämääni noin kymmenen vuotta sitten. Se on tuonut mukanaan uudenlaista suunnittelua, mutta ei ole estänyt liikkumista – pikemminkin opettanut tuntemaan oman kehon paremmin.

Harjoittelun suunnittelu ja energiansaanti

Diabetes on muuttanut tapaa, jolla suunnittelen ja toteutan harjoituksia, erityisesti pitkiä suorituksia kuten ultrajuoksuja tai vaelluksia.
Suurin muutos on jatkuva hiilihydraattien ja verensokerin seuranta. Pitkillä, yli päivän mittaisilla reissuilla täytyy lisäksi huolehtia insuliinin säilyvyydestä – se ei saa jäätyä eikä altistua yli 30 asteen lämmölle. Mukana on aina riittävästi hiilihydraatteja verensokerin laskun varalta, sillä apu voi olla kaukana, jos sokerit romahtavat yllättäen.

Sokeritasapaino ja urheilu

Ennen pitkää suoritusta vähennän insuliinin määrää noin tuntia aiemmin ja tankkaan yleensä 20–30 grammaa hiilihydraatteja. Aiemmin käytin monipistoshoitoa, jossa pitkävaikutteisen insuliinin määrä vaikutti suorituksen aikaiseen sokeritasapainoon. Nyt käytössäni on insuliinipumppu, joka helpottaa säätelyä ja reagointia vaihteluihin.

Tyypillisesti verensokeri laskee suorituksen aikana. Kovatehoisen treenin alussa se voi hetkellisesti nousta, mutta kääntyy pian laskuun. Yli tunnin mittaisissa harjoituksissa syön tai juon noin 20 minuutin välein – tavoitteena on saada 60–80 grammaa hiilihydraatteja tunnissa. Leppoisammassa menossa vähemmän, mutta hiilaria on aina mukana, myös lyhyillä lenkeillä.

Tutustuminen Jollos-vauhtikarkkeihin

Tutustuin Noshtin Jollos-vauhtikarkkeihin juoksutapahtumassa, jossa brändi herätti kiinnostukseni. Olin tuolloin etsimässä sopivaa tapaa tankata suorituksissa ja testailin erilaisia tuotteita. Jollokset jäivät heti mieleen.

Suorituksen aikana ne ovat toimineet odotetusti – energia imeytyy hyvin ja verensokeria on helppo nostaa tarpeen mukaan. Käytän usein myös korkeaenergistä urheilujuomaa Jollosten rinnalla.
Imeytymisessä ei ole ollut ongelmia, ja vatsakin on pysynyt kunnossa, toisin kuin joidenkin muiden tuotteiden kanssa. Jos imeytyminen häiriintyy ja sokerit tippuvat, olo voi muuttua nopeasti tukalaksi – siksi vatsaystävällisyys on tärkeää.

Maku ja käyttötavat

Cola on ehdottomasti oma suosikkini Jollos-valikoimasta, ja korkeaenerginen versio toimii erityisesti vaativissa suorituksissa. Myös persikkajääteen makuinen urheilujuoma on ollut kesäisin kovassa käytössä.
Arjessa kulkee mukana muutama Jollos-pötkö hätävarana, jos verensokeri yllättäen laskee. Harjoituksissa ja retkillä käytän niitä säännöllisesti, suorituksen pituudesta ja rasittavuudesta riippuen.

Haasteet ja opit pitkien suoritusten aikana

Suurin haaste on ollut sokeritasapainon ylläpitäminen. Liian korkeilla sokereilla tekeminen ei suju, ja silloin lisäenergian ottaminen ei ole helppoa. Sopivan insuliinimäärän löytäminen on ollut tärkein tekijä – siihen on päästy kokeilemalla, välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen.
Olen oppinut hyväksymään sen, että joskus verensokeri käyttäytyy odottamattomasti, ja tärkeintä on sopeutua tilanteeseen.

Lämpötila ei ole itselläni vaikuttanut suuresti, mutta pitkäkestoinen rasitus lisää insuliiniherkkyyttä ja laskee sokeria herkästi. Siksi insuliinin annostelussa täytyy olla tarkkana. Seuraan verensokeriani Libre-sensorilla, joka on ollut erinomainen väline reaaliaikaiseen seurantaan.

Vatsaystävällisyys ja luonnollisuus

Monelle diabeetikolle vatsan hyvinvointi on suorituksissa kriittinen asia. Jos sokeri ei imeydy kunnolla, voi pahimmillaan seurata tajunnan menetys.
Jollosten kanssa minulla ei ole ollut ongelmia – se on suurin ero verrattuna moniin muihin tuotteisiin. On tärkeää, että energiatuote on helposti sulava, luonnollinen ja yksinkertaisista raaka-aineista tehty. Toimivuus on kuitenkin aina tärkeintä.

Kokemuksen opit ja vinkit muille

Olen oppinut, että liikunta helpottaa sokeritasapainon ylläpitämistä merkittävästi – ja vaikutus kestää yllättävän pitkään.
Muille diabeetikoille haluaisin sanoa: ottakaa rohkeasti hiilareita mukaan, jopa niin paljon, että se tuntuu liioitellulta. Sopiva tapa löytyy kyllä kokeilemalla.

Jos saisin kehittää täydellisen energianlähteen diabeetikolle, se voisi olla laite, josta voisi vapauttaa sopivan määrän energiaa nappia painamalla. Todellisuudessa Noshtin tuotteet ovat kuitenkin jo hyvin lähellä täydellistä.

Liikunnan ydin – fiilis ja vapaus

Minulle tärkeintä liikunnassa on fiilis ja vapaus. En halua, että diabetes rajoittaa tekemistäni – se on vain osa suunnittelua ja omaa arkea.
Täydellinen hetki on se, kun ympärillä on erämaata silmänkantamattomiin ja reppu on täynnä ruokaa. Silloin mieli, keho ja energia ovat tasapainossa.